Oonan heppavuosi 2015

Vuosi 2015 on kulunut hurjan nopeasti, etenkin heppailun puolella. Oon saanut kokeilla monia uusia ja mukavia hevoskavereita, ja paljon olen vuoden aikana oppinut asioita.

Ensimmäisenä mulla tulee mieleen, kun tammikuun alussa kokeiltiin hiihtoratsastusta ja menin vielä viimeisen kerran Jakella. Hiihtoratsastus on pakko ottaa tänä vuonna uusiksi, se oli huippua!

Alkuvuodesta menin aika paljon Odilla ja silloin tällöin Weromilla. Odista tuli oikeinkin mukava ponin alku, mutta jossain vaiheessa Odi jäi vähemmälle ratsastukselle ja ruettiin Weromin kanssa ihmettelemään asioita. Päästiin tuolloin lopputalvesta ja keväällä aika hyvin ratsastamaan, eikä pahempia taukojakaan tullut.

Mullakin on kevään kohdalla muistissa aukko, mutta pääasiassa ratsastelin Weromilla ja silloin tällöin myös suomiputte Ollella. Olle oli tosi hauska tapaus, kun sitä vähän ymmärsi.

Kesällä ratsastelut jäi tottakai vähän vähemmälle, kun Peltolassa oli leirejä. Itsekin olin vuokrausleirillä ja siellä menin pääasiassa Weromilla, mutta kokeilin myös päälle kahden vuoden jälkeen Jonesia, josta oli tullut erittäin mukava tapaus. Odilla menin kesällä valehtelematta ehkä kaksi kertaa.

Syksyllä oon mennyt oikeastaan vaan Weromilla. Erityisen usein loppukesästä ja syksyllä ratsastuksien jälkeen fiilis oli ihan maassa, kun ajatukset ei kulkenu hevosen ja ratsastajan välillä. Nyt tuntuu siltä, että tuosta vaiheesta on suunnilleen päästy. Syksyn aikana päästiin käymään myös hyvin Anskun valkoissa, silloin tällöin myös Mervin. Syksyllä päästiin myös hyppäämään aika paljon, ja hypättiin tallin harjoituskisoissa melko surkea 70-80cm rata. Kyllä koulu on enemmän mun juttu.

Ei voi muuta sanoa, kuin hieno vuosi. Pakko silti myöntää, että vähän ontolta tuntuu kun en ole mennyt enää Jakella. 

Kaikista tärkeintähän kuitenkin on se, että meillä on ollut aina hauskaa tallilla! Innolla odottelen tulevaisuuden ratsastuksia.