Heppavuosi 2015 - Hanna

2015 on ollut hevospuolella lähes kokoajan pientä säätöä. Itseasiassa oikeastaan ainoastaan alkuvuosi oli ainoa, mistä ei tuu mieleen mitään muuta kuin normaalia ratsastelua, valmentautumista ja hauskanpitoa heppojen kanssa.

Alkuvuosi lähti siis käyntiin hyvin normaalisti. Mentiin koulua, puomeja, hiihtoratsastettiin, rauhallisia maastolenkkejä, käytiin muutamat valkut ja otettiin hassuja kuvia. Ratsastelin Lordilla, kuten tavallista. Testasin kyllä keväällä myös Oleksia, mutta se jäi lyhyeksi kerraksi. Ei ollut yhtään mun tyylinen se ruunapoju.

Oli oikeesti hauskaa! Lordiki tykkäs ihan hulluna.

Kesällä omaa ratsastusta toki vähän vähensi leirit ja kesätyöt. Koko kesän ratsastukset voi laskea kahden käden sormilla, se on ihan liian vähän. Kesällä menin Lordilla viimeiset "kunnolliset" ratsastukset, hypättiin vielä vähän ja humputeltiin vaan ilman satulaa. Se oli kivaa.

Lordi tuomitsee

Syksyllä alkoi Lordi oireilemaan ja luonnollisesti ratsastukset sillä väheni (tai no loppui kokonaan). Hetken meillä ei Oonan kanssa oikeastaan ollut kuin Werom, joten jouduttiin aina välillä laittamaan Oonaa ponien selkään että mäkin pääsen ratsastamaan. Syksy on ollut oikeastaan kokoajan tosi epäaktiivinen, kokoajan tullut taukoja viikosta kahteen. Tallille muutti onneksi koeajalle puoliveritamma Wilja, jolla aloitin sitten ratsastamaan.

Werom

Aluksi meillä ei Wiljan kanssa sujunut sitten millään. Se poni kusetti mua ihan 100-0. Monta kertaa mieles pyöri ratsastuksen lopettaminen kun hevonen ei toiminut, mutta silti mulla oli isompi motivaatio kuin ikinä. Pikkuhiljaa palaset alkoi kuitenkin loksahtelemaan kohdalleen. Ei meillä vieläkään aina oo helppoa, mutta huomattavasti paremmassa tilanteessa ponin kanssa oon nyt, kuin silloin kun se tuli. Toisaalta, ehkä se oli ihan hyvä mulle pitkästä aikaa, että alla on vähän temperamenttisempi hevonen kuin Lordi. Tykkään kyllä ihan valtavasti siitä tammasta!

Wilja

Ensi vuonna pakko yrittää aktivoitua hevostelussa, ei saa päästää tällaisia taukoja tulemaan, ellei oikeasti oo jalka poikki. Ehkä vähän erilainen vuosi mitä ennen, mutta niinhän sitä sanotaan, että yksikään tunti satulassa ei oo hukkaan heitettyä aikaa...